 |
| Tyvestä hiilletyt tolpat kuljetettiin kelkalla suoalueille.Keväällä sulanmaanaikaan ne pystytetään ja laitetaan tarvittavat opasteet. |
 |
| Hankkeella hankittu kelkka on todettu toimivaksi työvälineeksi talvisiin askareisiin. |
 |
| Tolppa-aihiot on 3,5 metriä pitkiä ja vahvuus 10 cm tuppeen sahattu.Niitä ei kovin pitkiä matkoja jaksa kannella, siksi ne on nyt vaivatonta jakaa maastoon.Kesällä kovallemaalle niitä voidaan kuljettaa mönkiällä. |
 |
| Tolppa-aihioista kuorittiin tyvestä noin kuusikymmentäsenttiä kuorta pois, jonka jälkeen nuotiossa tyvet hiillostettiin. Tämä ikivanha konsti pitäis ehkäistä lahomista ja jatkaa tolppien ikää. |
 |
| Tolppia tarvitaan noin 350 kappaletta kaikkiaan, siinä jokunen päivä vierähtää ennenkuin ne on paikoillaan. |
 |
| Talkoilla miehet kaato linttalan emännän pihasta pari petäjää ja Vähätiiton metästä yhen , siltaniskoiksi Luomajokeen Sykkeen kohdalle. Keväällä tulvan laskettua ne hiisataan paikoilleen. |
 |
| Mauri, linttalan uusi isäntä seuraa katseella työn etenemistä .Maurista saimme uuden kasvon talkooporukkaan. |
 |
| Välillä on hyvä tuumata , kyllä se reitistö pikkuhiljaa siihen valmistuu. |
 |
| Talkoomiehiä oli välillä kuin uitolla konsanaan. |
 |
| Jarmo säätelee öljynvirtauksia hytistä käsin. |
 |
| Mauri ja Eki työntouhussa. |
 |
| Kyllä pölli liikkuu talkoolaisten voimin ja intoa riittää päivästä toiseen kylää kehittää. |
 |
| Syväojaan talkoolaiset teki näpäkän sillan, noin 3,5 m leveä, kyllä kelpaa siitä yli kulkea. |
 |
| Siltaan tehdään vielä kaiteet ensi kesänä, on sitten turvallisempi ja näyttävämpi kokonaisuus. |
 |
| Tälle etapille kaivuri siirrettiin lavetilla Pyhännänrajalta. Etapilla oli rämettä ja kalliota, aika vaihteleva maasto. |
 |
| Teerikankaan kalliolle oli suora linja. |
 |
| Kuivassasalossa tehtiin pistoja vähän joka suuntaan kun ympärillä olevat suot oli märkiä ja niille ei ollu kaivurilla asiaa.Suopätkille ei uran tasausta tehty, ainoastaan reittimerkit laitetaan tulevana kesänä ja ojiin tehdään sillat. |
 | |
| Hangasnevalle menevä penkkatie tasattiin. |
 |
| Pienessämäessä muutettiin reitti kulkemaan pitäjänrajaa.Entinen reitti kulki kallionpäällystää Pyhännän puolta joka oli erittäin louhikkoinen ja vähällälumella vaikea kulkuinen.Nyt etappi on ajettavassa kunnossa. |
 |
| Nousu pitäjänrajalle tapahtuu nyt sujuvasti. |
 |
| Kaikki purot ei hidastanu etenemistä. |
 |
| Kokkopurosta heittämällä yli ja homma jatkui , ei tarvinnu lavetti siirtoa . |
 |
| Jokeen tehtiin kelkkailua varten luiska . Joen varresta raivattiin puusto ja risut talkoovoimin, ne ajettiin traktoreilla myös talkoovoimin pois urastolta.Jokivarren raivaus osoittautui aikaavieväksi runsaan kasvillisuuden johdosta. |
 |
| Joen jäädyttyä hyvä siitä on yli päästellä , kelkoilla ja suksilla. |
 |
| Ylikululta Sykkeeseen ura noudattelee pääosin vanhoja tieuria. Tälle etapille tehtiin kylänlaitaan uusietappi , noin kilometrin mittainen, se yhdistää paavonevan ja kotinevan reitin. |
 |
| Isot ojat vaatii isot luiskat. |
 |
| Syväojan ylitys, kaikki vielä hyvin, kuskilla itsesuojeluvaisto ei pelannu normaalisti. |
 |
| Näin siinä sitten kävi, kaivuri putos puroon, onneksi " teloilleen". Ammattimiehen ottein siitä selvittiin säikähdyksellä ja työt jatkui.Puron reunat tasattiin ja sillan niskoja varten niihin upotettiin tukipylväät. |
 |
| Etapin yksi harrastepaikka jossa on tarkoitus puusta veistää erikokoisia toteemeja.Kukkulaan tehtiin kolmetasoa, kaksi niistä on työskentelytasoja.Ympärille tulee aita ja tasanteelle pieni istumalaavu ja tulipaikka. |
 |
| Kukkulan takalaidalle kaivettiin pieni lampi johon voi kesäksi laittaa vaikka kaloja ja talvella siinä voi luistella. |
 |
| Tästä alkoi maastotyöt, eli kaivurilla alettiin tasoa urastoa. Etappi A1/6 Syke-kosteikko oli paras paikka aloittaa, säästyttiin turhilta konesiirroilta ja työ eteni sujuvasti. |
 |
| Etapin uranpohja tehtiin tasaiseksi liikuntarajoitteisia liikkujia silmälläpitäen. |
 |
| Urasto tehtiin noin kolmenmetrin leveyteen puusto huomioon ottaen. |
